11.9.14

Paperin värjäyksestä. I

Kutoma- ja paperiteollisuus 4, 1909

I.

Jokainen, joka on vähänkin paperiteknikko, tietää, että paperin värjäystä pidetään paperin tekijäin kesken varsin vaikeana taitona. Nuoret harjoittelijat kokoovat "reseptejä" löytääkseen niissä värjäystaidon apua ja monelta vanhemmalta mestarilta, jolla kylläkin muuten on paperin teossa taitoa ja harjaantumista, on värjäystaidon ja "pettävä silmä" katkaissut tien ylempiin ja parempiin paikkoihin.

Tosin emme enään ole ja elä vanhan kansan oloissa jolloin ylimmäinen mestari sulkeutui omaan konttooriinsa ja siellä monella vaivalla hankittujen reseptien mukaan valmisti kalkista, rautavihtrillistä, plauholssista, kattekuusta ja muista ihmeellisistä aineista salaisia väriseoksiaan. Tervavärit ovat tunkeneet nämä vanhan kansan värilajit melkein kokonaan kaupasta ja käytännöstä. Tervavärejä eli n. k. "aneliinivärejä" käyttämällä pääsee paperin värjäri paljon vähemmällä vaivalla; mutta tarkkaa silmää ja suurta päättäväisyyttä silti vaaditaan nykyäänkin paperin värjäriltä hänen kun useinkin muutamassa silmänräpäyksessä on päätettävä, mitä väriä on lisättävä tai millä tavalla väri on muutettava, jotta paraillaan koneella käyvä paperi muuttuisi oikean näköiseksi ja mallin mukaiseksi.

Kuulee usein varsinaisten väriteknikkojen sanovan, että kaikista värjäreistä on paperin värjäri se, joka vähimmin tuntee niitä värejä, joita hän käyttää. Tämä on varmaan ainakin meikäläisiin oloihin nähden totta. Ja se ehkä, vaikka vaan pieneksi osaksi sen vaikuttaa, että paperin värjäystä pidetään vaikeana. Toinen asia, jolla myöskin on merkityksensä on se, että paperin värjärit yleensä hyvin vähän tuntevat itse värioppia. Tosin tässäkään suhteessa eivät mitkään kirjan opit ole käytännössä saadun harjoituksen korvaavia, mutta niistä on epäilemättä paljonkin apua sille, joka alkaa työtään paperin värjärinä.

Seuraavissa kirjoituksissa aijomme hiukan tarkastaa paperin värjäyksen tietopuolta, etupäässä silmällä pitäen paperimassan värjäystä. Toinen paperin värjäystapa, erikoisissa värjäyskoneissa tapahtuva "pintavärjäys" on nimittäin siksi harvoin esiintyvä värjäystapa, että sen huoleti voimme jättää sikseen.

(Jatk.)

Ei kommentteja :